Lasten akuutit jalkapallovammat

TAUSTA Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji, ja valtaosa sen harrastajista on alaikäisiä. Lasten ja nuorten jalkapallovammat ovat varsin vähän tutkittu aihe verrattuna aikuisten ja ammattitason pelaajien vammoihin. TAVOITE Selvittää akuuttien jalkapallovammojen esiintyvyys ja vakavuus 9-13 -vuotiailla jalkapallon harrastajilla sekä arvioida äkillisille vammoille altistavia sisäisiä riskitekijöitä. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineistona oli 733 pelaajaa 15 eri joukkueesta, joita seurattiin 6-8 kuukauden ajan. Jokainen ohjatussa harjoittelussa tai pelissä aiheutunut vamma rekisteröitiin ja pelaajan poissaoloaikaa seurattiin, kunnes paluu täysipainoiseen harjoitteluun tapahtui. Yhteyttä joukkueisiin pidettiin puhelimitse tai sähköpostilla, ja joukkueen yhteyshenkilö oli vastuussa vammatapahtumien raportoinnista. Tarkemmat tiedot kerättiin pelaajilta tai vanhemmilta. TULOKSET Tutkimusväestölle sattui 522 vammaa, joista 281 (54 %) oli akuutteja vammoja. Akuuteissa vammoissa loukkaantunut kehonosa oli yleisimmin nilkka (n= 71, 25 %), polvi (n=53, 19 %) tai reisi (n=46, 16 %), ja yleisin yksittäinen vamma oli nilkan nivelsidevamma (n =42, 14,9 %). Harjoituspoissaolo loukkaantumisen jälkeen oli keskimäärin 7,7 päivää (± 0,82 päivää). Pelaajan ikä (p= 0.22) tai painoindeksi (p= 0.23) ei vaikuttanut akuutin vamman todennäköisyyteen, mutta edelliskauden aikana loukkaantuneilla oli suurempi riski uuteen äkilliseen vammaan kuin niillä, joilla loukkaantumisia ei edeltävästi ollut (p= 0.001). JOHTOPÄÄTÖKSET Valtaosa tutkimuksessa sattuneista vammoista oli lieviä, mutta mahdollisesti estettävissä olevia. Aiempi loukkaantuminen altistaa uudelle loukkaantumiselle, joten vammojen ehkäisyn varhaisesta aloittamisesta voisi koitua merkittäviä hyötyjä. Erityinen huomio tulisi kiinnittää yksilöihin, joiden riski vamman saamiseen on koholla

Producing and visualizing a country-wide 3D data repository in Finland

The amount and the quality of 3D spatial data are growing constantly, but the data is collected and stored in a distributed fashion by various data collecting organizations. This may lead to problems regarding interoperability, usability and availability of the data. Traditionally, national spatial data infrastructures have focused on 2D data, but recently there has been great progress towards introducing also 3D spatial data in governmental services. This paper studies the process of creating a country-wide 3D data repository in Finland and visualizing it for the public by using an open source map application. The 3D spatial data is collected and stored into one national topographic database that provides information for the whole society. The data quality control process is executed with an automated data quality module as a part of the import process to the database. The 3D spatial data is served from the database for the visualization via 3D service and the visualization is piloted in the National Geoportal

Increased Mortality in Metal-on-Metal versus Non-Metal-on-Metal Primary Total Hip Arthroplasty at 10 Years and Longer Follow-Up: A Systematic Review and Meta-Analysis

Analysis and Stochastic

Salon elinkeinopoliittisen ohjelman laatiminen

Kuntien elinvoimaisuuden peruskiviä ovat terve talous ja kannattava yritystoiminta. Ilman osaamista ja työtä ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Kunnallisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on edistää toimintaympäristön kehittymistä yritysten kilpailukykyä tukevaksi. Kuntien elinkeinopolitiikan painopiste on laajentunut osaamisen kehittymistä tukevien toimintaympäristöjen rakentamiseen, entisestä toimitilojen tarjoamisesta. Yritysten kilpailukykyä tukevien verkostojen synnyttäminen on kunnan elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä ja tässä ei onnistuta, ellei toimintaan pystytä sitomaan laajasti eri yhteistyötahojen osaamista ja valtion yritysten kehittämiseen suuntaamaa rahoitusta. Tutkimuksessani selvitettiin Salon elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisprosessia ja siinä mukana olleita toimijoita. Tutkin, miten ohjelman laadinnassa mukana olleet henkilöt kokivat ohjelmatyön sekä selostin käytettyä prosessitapaa. Jätin tutkimukseni ulkopuolelle elinkeinopoliittisen ohjelman sisällön tutkimisen, samoin kuin sen toimeenpanon ja niihin liittyvät seikat. Mielipiteitä selvitettiin teemahaastattelujen avulla kahdeksalta teematyöpajoihin osallistuneilta henkilöiltä sekä kuudelta johtoryhmän jäseneltä. Lisäksi materiaalia on kerätty kaupungin virkamiehiltä ja erilaisista kirjallisista lähteistä. Tutkimuksen tuloksista oli huomattavissa sidosryhmien huomioiminen ja heidän mielipiteittensä kuulemisen tärkeys jo ohjelman laatimisvaiheessa. Valmistelutyö ei tapahtunut yksistään virkamiestyönä, vaan mukaan haluttiin ottaa laajasti mielipiteitä ja asiantuntijuutta. Sidosryhmiltä saatiin laaja-alaista tietoa sekä taitoa huomioon otettavista seikoista sekä valmistelutyötä saatiin läpinäkyvämmäksi. Eri sidosryhmiä osallistava laatimisprosessi antoi luontevan sitouttamisen ohjelmaan ja informaation jaon jo työtä tehdessä. Sitoutumalla ohjelmaan, henkilöt ymmärsivät ja näkivät yhteisen vision, päämäärän, johon kaikkien omalla toiminnallaan pitäisi pyrkiä. Samalla pystyttiin jakamaan tietoa sekä ymmärrystä erilaisista huomioon otettavista näkökulmista.The foundation of healthy municipal organization is sound economy and profitable entrepreneurship. Without know how and work, there aren’t enough tax revenues to fund the services. The main goal of municipal organisation’s economic development strategy is to improve operational environment to support companies’ competitiveness. The focus of municipal organizations’ economic development stratey has expanded from offering premises to building know how in operational environment. The vital task of economic development strategy is to innovate networks which support companies’ competitiveness. This is not successful, unless reference groups’ knowhow can be widely committed and the government funding used. The main focus of this study was to analyse the process of compiling the economic development strategy in the city of Salo and the parties involved in this process. I wanted to find out how the participants experienced the process and explained the mode used in the process. I left out the study of analysing the contents of Salo´s economic development strategy and also its execution. Information was collected through interviews. I interviewed eight persons who took part in theme workshops and six persons in steering group. I also gathered material from Salo´s authorities and various written sources. The study results reveal the importance of taking the participants into account and hearing out their opinions when making the program. As a conclusion it can be stated that involving many different participants helps providing and sharing information when it is created. As the conclusion of the study, it can be noticed that in strategy work involving different reference groups, gives natural commitment to the strategy and it also helps sharing information when the work is made. By committing themselves to the strategy, people understand and see shared visions everyone should aim at in own actions. At the same time you can share information and understanding of different kinds of angles to be considered

Lasten akuutit jalkapallovammat

TAUSTA Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji, ja valtaosa sen harrastajista on alaikäisiä. Lasten ja nuorten jalkapallovammat ovat varsin vähän tutkittu aihe verrattuna aikuisten ja ammattitason pelaajien vammoihin. TAVOITE Selvittää akuuttien jalkapallovammojen esiintyvyys ja vakavuus 9-13 -vuotiailla jalkapallon harrastajilla sekä arvioida äkillisille vammoille altistavia sisäisiä riskitekijöitä. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineistona oli 733 pelaajaa 15 eri joukkueesta, joita seurattiin 6-8 kuukauden ajan. Jokainen ohjatussa harjoittelussa tai pelissä aiheutunut vamma rekisteröitiin ja pelaajan poissaoloaikaa seurattiin, kunnes paluu täysipainoiseen harjoitteluun tapahtui. Yhteyttä joukkueisiin pidettiin puhelimitse tai sähköpostilla, ja joukkueen yhteyshenkilö oli vastuussa vammatapahtumien raportoinnista. Tarkemmat tiedot kerättiin pelaajilta tai vanhemmilta. TULOKSET Tutkimusväestölle sattui 522 vammaa, joista 281 (54 %) oli akuutteja vammoja. Akuuteissa vammoissa loukkaantunut kehonosa oli yleisimmin nilkka (n= 71, 25 %), polvi (n=53, 19 %) tai reisi (n=46, 16 %), ja yleisin yksittäinen vamma oli nilkan nivelsidevamma (n =42, 14,9 %). Harjoituspoissaolo loukkaantumisen jälkeen oli keskimäärin 7,7 päivää (± 0,82 päivää). Pelaajan ikä (p= 0.22) tai painoindeksi (p= 0.23) ei vaikuttanut akuutin vamman todennäköisyyteen, mutta edelliskauden aikana loukkaantuneilla oli suurempi riski uuteen äkilliseen vammaan kuin niillä, joilla loukkaantumisia ei edeltävästi ollut (p= 0.001). JOHTOPÄÄTÖKSET Valtaosa tutkimuksessa sattuneista vammoista oli lieviä, mutta mahdollisesti estettävissä olevia. Aiempi loukkaantuminen altistaa uudelle loukkaantumiselle, joten vammojen ehkäisyn varhaisesta aloittamisesta voisi koitua merkittäviä hyötyjä. Erityinen huomio tulisi kiinnittää yksilöihin, joiden riski vamman saamiseen on koholla

Understanding elderly care:a field-study for designing future homes

Abstract While the population is aging the role of information and communication technology (ICT) has grown in elderly care. This development has brought versatile ICT-related supportive systems to professionals and laymen working with aging people. The current study analyzed how professionals in elderly care perceived their workflow challenges before new ICT is developed and implemented to support their work. The results of this study are set to inform the design of a novel ICT system for a sheltered care home

Designing a context-aware assistive infrastructure for elderly care

Abstract We present an assistive healthcare platform, CARE, which aims to provide daily support for elderly caregivers with context-aware, unobtrusive, and actionable information. This information is collected through a plethora of IoT sensors installed strategically at an elderly care centre and is accessed through an Android tablet application. The application’s goal is to empower nurses with a better understanding of elderly needs and ultimately, improve the care service. We investigate how IoT devices and sensors can enable a pervasive healthcare system, and discuss a wide-range of important parameters for integration of elderly care practices